RIKU KYLÄ

Photographer

Filtering by Tag: dyna

Uudet tuulet

Uudet tuulet puhaltavat ja vastaan tulee koko ajan uusia ja innostavia haasteita. Viritteillä on uutta yritysideaa, josta on jo parit pilotit tehty. Mööpelissä olemme vihdoin saaneet asioita jäsenneltyä ja järjesteltyä, kuten vastuualueet päätettyä. Minulle asettui tavaranhakuvastaavan rooli. Eli käytännössä organisoin mistäpäin maailmaa ja milloin kuskimme hakee liikkeeseen lisää tavaraa. Tässä minulla on vielä selkeästi petrattavaa, sillä viime keskiviikkona kuskin päivä venyi kuuteentoista tuntiin. Onneksi kuskillamme on hyvä työmentaliteetti: ”Töitä on tehtävä”. 

Kuitenkin kaikkein jännittävin haaste on myös kaikkein innostavin, sekä ehkä pelottavin, askel tuntemattomaan. Minut nimittäin nimitettiin tällä viikolla tiimiyrityksemme, Dynan, team leaderiksi!

Dynan koko alkuvuosi on ollut melko tahmainen ja suoraan sanoen rypemistä. Isoja projekteja ei oikeastaan ole ja itse olen ainakin elänyt uskossa, että ei oikeastaan ole minkäänlaisia töitä. Pari päivää sitten huomasin olleeni sen suhteen melko väärässä. Töitähän tehdään koko ajan, mutta kukaan ei kerro omista töistään muille ja työt tehdään yksin. Selkeä viestinnän ongelma ja mikäs tämä tällainen Tiimiakatemia on, jossa tehdään töitä yksin?

Valmentajamme Juha ehdotti nimitykseni jälkeen, että pitäisimme yhdessä palaveria ja sitä ennen minun olisi hyvä miettiä, mitkä ovat tavoitteisiin pääsymme esteitä tällä hetkellä. Noh, tuossa nyt tuli ainakin pari. Lisäksi tavoitteisiin pääsyä varmatikin estää kirjoitettujen tavoitteiden olemattomuus. Kaikilla on pään sisällä omat tavoitteet ja niitä on koitettu moneen kertaa summata tiimin tavoitteiksi, mutta ne tuntuvat olevan vain puhetta. Sitoutuminen näihin on vain puheen tasolla, eikä niitä ajatella ja tehdä töitä niiden eteen päivittäin.

Syksyllä meillä oli kova draivi päällä. Kaikki oli uutta ja oli kova kunnianhimo, oli kova innostus! Nyt tuo innostus on tiessään ja olemme tippuneet jonkinlaiseen kuoppaan. Kunnianhimoa on onneksi vielä! Kysymys kuuluukin, kuinka saada sama innostus takaisin ja saada tämä valtavan potentiaalin porukka puhaltamaan yhteen hiileen, kuitenkin siten että jokainen tekisi jotain, mistä kokee saavansa itselleen hyödyllisiä oppeja? Jaa-a, siinäpä vasta kysymys. On paljon helpompaa saada itselleen yksittäisiä keikkoja tehdä töitä ja kehittyä, kuin työllistää 13 eri asioista kiinnostunutta ihmistä kerralla. Mutta uskon, että siinä vaiheessa, kun saamme koko tiimin ison projektin vietyä maaliin niin se tunne on monta kertaa palkitsevampi, kuin yksittäisten pienien projektien maaliin saattaminen.

Rehellisesti sanottuna tämä koko tiimin johtajuus keissi tuntuu tyhjän päälle astumiselta. Ei sillä, ettenkö olisi jos jonkinlaisissa johtajatehtävissä ollut aiemminkin. Seurakunnan hommissa sain pitää omaa liikuntakerhoa, isosena toimiessani olin ryhmänjohtaja, armeijassakin minulla oli ryhmäni johdettavana. Mutta tämä on erilaista. Nyt johdettavana on kasa kanssani vertaisia nuoria yrittäjiä sekä liiketoiminta. Loppuvuosi 2019 tulee siis varmasti sisältämään paljon oppeja ja paljon virheitä. Tällaisiten tunteiden takia kai nämä Tiimiakatemian lentävät lauseet kuten ”Mitä tekisit, jos uskaltaisit” ovatkin syntyneet.

Kuvauspuolelle tuodaan myös vähän uutta ilmettä. Kumpulaisen Oiva nimittäin loi minulle kokonaan uudet käyntikortit. Aika mageet, häh?